#16 Blogi - Miksi syömisestä tuli niin hankalaa? | Sipoon Syke

#16 Blogi - Miksi syömisestä tuli niin hankalaa?

Syöminen kun kaikessa yksinkertaisuudessaan on niin helppoa. Sen tarkoitus on täyttää fysiologinen tarpeemme, sekä toimia nautinnon lähteenä.

Ruokavaliosta on tullut tapa korostaa omaa identiteettiä tai yksilöllisyyttä. Tätä on toki esiintynyt jo keskiajallakin, mutta eri mittakaavassa. Jo silloin sosiaalista asemaa korostettiin tarjoamalla juhlissa ruokia, joihin tavallisella rahvaalla ei ollut mahdollisuutta päästä käsiksi.

Syömisellä tai sen rajoittamisella voidaan myös pyrkiä todistamaan, miten oma elämä on hallinnassa. Molemmat ovat helppoja keinoja kompensoida mahdollista kaaosta muilla elämän osa-alueilla. Syömistä kun on helppo hallita suhteessa moniin muihin asioihin elämässä. Syömisen liiallisella kontrolloimisella on kuitenkin useimmiten ikäviä seurauksia, se johtaa vain suurempiin ongelmiin.


Elämämme monimutkaistuu jatkuvasti ja se heijastuu syömiseemme.

Ympäristömme on pullollaan ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Mainoksia tulee joka tuutista, pakkauskoot suurenevat entisestään ja kaikkialta satelee ärsykkeitä, joilla pyritään vaikuttamaan valintoihimme ja syömiskäyttäytymiseemme. Sekä oikeaa -että väärää tietoa ravinnosta on helposti ja nopeasti saatavilla, ja näiden toisistaan erottaminen on tehty äärimmäisen vaikeaksi. Elämme dieettikulttuurin multihuipentumassa, ja viikoittain vaihtuvien muotidieettien ruokarajoitukset somefeedissä sekoittavat jo valmiiksi pyörällä olevia päitämme.


Ravintovalmennuksessani olevista ja olleista asiakkaista suurin osa on kokeillut yhtä tai useampaa rajoittavaa dieettiä. Jokaisen kanssa on käyty kutakuinkin seuraavanlainen keskustelu:

Asiakas: “Olin dieetillä X ja pudotin Y määrän kiloja. Sitten flunssa/ kaverin synttärit/ loma/ huono itsekurini pilasi kaiken ja lopulta sain kaikki pudotetut kilot tuplana takaisin”

Minä: “Miten dieetti X mielestäsi toimi?”

Asiakas: “Toimihan se niin kauan kun sitä vain jaksoi noudattaa…”


Niin… Onko dieetti ollut toimiva, jos jokainen menetetty kilo on tullut takaisin korkojen kanssa ja kaupan päälle sait vielä surkean mielen ja tunteen epäonnistumisesta?


Syöminen on myös keskeinen osa kulttuuria. Jokaisella perheellä on oma ruokakulttuurinsa. Lapsuuden ruokakasvatus näyttelee suurta osaa siinä, miten aikuisena syödään. Lapsuudessa opituista huonoista tavoista on mahdollista oppia pois aikuisiällä, mutta se vaatii paljon työtä. Paljon enemmän, kuin tasapainoisen ruokakasvatuksen saaneilla.


Tunnesyömisellä tarkoitetaan sitä, että tunteita käsitellään syömisen avulla. Jokainen meistä tunnesyö, ja se on täysin ok, eikä silloin tällöin tapahtuvana asiana ole haitallista. Tunnesyömisellä sanana tuntuu vain olevan ikävä klangi, se mielletään useimmiten vain negatiiviseksi asiaksi. Osoitamme rakkautta ruoan kautta kun kokkaamme puolisollemme, juhliessamme nostamme maljan ja syömme herkkuja jne.

Juhlatilanne ei kuitenkaan ole tekosyy herkuttelulle, eikä tue tervettä ruokasuhdetta.

Negatiivisiin tunteisiin syöminen on tutkimusten perusteella aina enemmän haitallista, kuin positiivisiin. Syömisen avulla paetaan epämiellyttäviä tunteita, kuten uupumusta tai riittämättömyyden tunnetta. Syömistä käytetään itsensä lohduttamiseen tai rankaisemiseen.

Jos tunteita ei käsittele, vaan huuhtoo ne herkkujen avulla kurkusta alas yhä vain syvemmälle ja alkaa rajoittamaan syömisiään muotidieetin voimin, niin sitä hankalammin hoidettaviksi ongelmiksi ne muuntautuvat.


Suurin osa syömiseen liittyvistä ongelmista olisi ehkäistävissä tai hoidettavissa sillä, että jokainen tutustuisi itseensä ja omaan syömiskäyttäytymiseensä. Kun tuntee itsensä ja tietää akilleen kantapäänsä, on helpompaa tehdä omalle hyvinvoinnille edullisempia valintoja.

Mutta miten se omaan syömiskäyttäytymiseen tutustuminen käytännössä tapahtuu?

Mitkä ovat ne tekijät, jotka laukaisevat terveydelle haitalliset tavat?

Mistä ongelmia kannattaa lähteä purkamaan?


Näissä asioissa kannattaa ottaa ammattilainen avuksi.

Ravitsemusalan ammattilainen osaa ottaa jokaisen asiakkaan yksilöllisenä kokonaisuutena, ja omaa laajan työkalupakin elämäntaparemonttisi tai muun ravitsemukseen liittyvän tavoitteesi avuksi. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä työtä puolestasi. Ammattilaiselta saat tarvittavat työkalut, - mutta työn joudut tekemään itse. Tämä ei ole useinkaan helppo tapa, mutta varmin terveen ruokasuhteen ja syömiskäyttäytymisen omaksumiseksi.


Alla asiakkaidemme palautetta ravintovalmennuksesta:


“Minulla on ollut ylipainoa koko elämäni ajan. Ensimmäisen kerran olen joutunut laihduttamaan 16- vuotiaana äitini toimesta. Sitä ennenkin erinäiset piikittelevät kommentit fyysisestä olemuksestani olivat vahvasti osa arkea. Hassuinta oli, että liikuin lapsuudessani ja nuoruudessani erittäin aktiivisesti, eikä ylipainoa ollut kuin muutama hassu kilo. Ihminen oppii uskomaan olevansa juuri sitä, mitä muut sanovat sinun olevan. Minun tapauksessani läski, pullero jne. Minäkin uskoin näihin sanoihin ja nykyisin pudotettavia kiloja ei ole vain muutama hassu kilo, vaan noin 30 kilon verran. Siihenhän minut oli kasvatettu, ylipainoiseksi.


Olen aina rakastanut liikuntaa. En ole koskaan antanut kokoni olevan esteenä liikkumiselle. Kertonee ehkä paljon, että ennen rehkin Crossfitin parissa melkein pari vuotta ja nostin maasta yli 100kg. Vaikka liikun paljon, niin paino ei käytännössä edes crossfitissä pudonnut mihinkään. Kävin kaksi ravintovalmennusta, joista toisen lopputulos oli - 3kg. Lisäksi takana oli useampi erilainen pikadieetti aina karppauksesta vichydieettiin. Olin suoranaisesti epätoivoinen ja helvetin kyllästynyt laihduttamiseen. Epätoivoa syvensi ystäväni mielettömän hieno elämäntapamuutos, jota katsoin vihreänä kateudesta. Hän ei harrastanut crossfittiä tai muutakaan veren maku suussa liikuntaa. Mikä vääryys. Minä olin myös saanut opin, että liiku enemmän ja syö vähemmän niin laihdut varmasti. Kun sekään ei toiminut, niin löin hanskat tiskiin ja myönsin tarvitsevani oikeasti apua.

Ensimmäisellä tapaamisella minulle kerrottiin, että olen yrittänyt kiivetä takaperin puuhun. Perusasiat eivät olleet kunnossa ja treenaamista oli aivan liikaa ja liian kovatehoista. En kuunnellut kroppaani, joka oli jatkuvasti jumissa. Ruokavalio oli käytännössä yhtä kuraa. Aidosti ensin kuvittelin, että tiedän miten pitää syödä. Niinkuin varmasti moni muukin luulee. No minä en todellakaan tiennyt. Lähdin liikkeelle maltillisesti ja pienillä muutoksilla. Pian ruokavalioon alkoikin ilmestyä sitä oikeaa tavaraa ja niitä paljon pelkäämiäni hiilihydraatteja, joita karppauksen takia välttelin kuin ruttoa. Ruokarytmiin kiinnitettiin huomiota ja koko ajan on säilytetty tunne siitä, että ruokaremontin ei ole tarkoitus hankaloittaa elämääni. Liikunnan osalta löysin armollisuuden ja pehmeämpiä liikkumismuotoja.


Iso kompastuskiveni on ollut myös henkinen puoli, johon olen saanut erinäisiä ajattelua vaativia tehtäviä. Niiden myötä olen saanut paljon itsevarmuutta tehdä isojakin ratkaisuja oman hyvinvointini eteen. Olen myös oppinut huomaamaan ne opit, jotka juontavat juurensa erittäin kauas lapsuuteen ja opettelen edelleen puhumaan itselleni kauniimmin. Se, mitä olen saanut valmennuksessa on ollut korvaamattoman arvokasta. Tärkein syy miksi alunperin valmennukseen lähdin oli se, että haluan olla hyvänä esimerkkinä lapsilleni ja saada katkaistua myrkylliset uskomukset terveellisestä syömisestä. Siinä ollaan jo hyvällä tiellä. Voin hyvin henkisesti ja fyysisesti, vaikka matkaa niihin ihannemittoihin vielä onkin. Myös lapseni voivat fyysisesti hyvin, josta olen erityisen onnellinen. Sokeripömppömahat ovat hävinneet ja se on onnistumisen mittareista se kaikkein suurin ja tärkein.

Mahtavinta on huomata, että ei se terveellisesti syöminen olekaan mitään ydinfysiikkaa eikä keittiössä tarvitse asua 24/7. Terveellinen onkin useimmiten nopeampi valmistaa kuin epäterveellinen. Matka on vielä pitkä, mutta tiedän pääseväni siihen mihin haluan: olla kaikin tavoin onnellinen ja hyvinvoiva!”


Kyseisen asiakkaan kanssa aloitimme niin sanotun talon rakentamisen alusta. Asiakkaalla oli ehdottomasti hyvä tohina päällä omalla rakennustyömaallaan. Kuitenkin meidän oli yhdessä todettava, että talon rakentamista on mahdotonta aloittaa katon asentamisesta.

Ensin tehdään perustustyöt tarkoin ja harkitusti, sitten nousee seinät pystyyn, katon asennus on vasta viimeisten asioiden joukossa tehtävälistalla.


Aloitimme tarkastelemalla asiakkaan arvoja ja niiden toteutumista päivittäisessä elämässä.

Asiakas on tehnyt myös kotitehtäviä, joiden kautta hän on oppinut tutustumaan itseensä, -sekä omaan syömiskäyttäytymiseensä paremmin. Yksi maltillinen käytännön muutos kerrallaan olemme siirtyneet kohti kokonaisvaltaista muutosta.

>>>>>>>>

Ammattilaisen avustuksella voit oppia ymmärtämään muun muassa omien tapojesi kehää, tiedostettuja ja tiedostamattomia päätöksiäsi, arvojen ja tavoitteiden erot, sekä paljon muuta.


Kirjoittaja: Elli W.

#15 Blogi - Työhyvinvointia Sipoon Sykkeen avustuksella

Yritysten on kilpailtava hyvistä työntekijöistä muillakin konsteilla, kuin rahapalkkioilla.

Lue lisää

#2 Blogi - Ruokailu

Kaikilla on kiire ja kun elää ruuhkavuosissa, ei ole aikaa edes hengittää...

Lue lisää